Prologi
Oletettavasti meidän molempien “huippu-urheilijan” ura sai alkunsa noin 16-vuotiaana Palokan Kuntokeskukselta. Tämä oli sitä aikaa kun hyvän kunnon mittarina toimi penkkitulos ja pullollaan olevat hauikset.
Vuosien saatossa molempien tuli kokeiltua vähän kaikenlaista, Muay Thaista pyöräilyyn ja Brasiliailaisesta Jiujitsusta salibandyyn. Muiden harrastusten ohella saliharjoittelu on jostain syystä aina ollut mukana elämässä.
J: Muistan kun Antti ensimmäisen kerran lähetti Australiasta pdf:n jostain CrossFitistä. Esitin kohteliaasti kiinnostunutta mutta todellisuudessa “too long didnt read”. Antin palattua Suomeen hän vaahtosi kuntosalilla tekevänsä CrossFit -treenejä (WODeja). Ensimmäinen WOD mikä tehtiin yhdessä oli 12 minuutin setti niin monta kierrosta kuin menee: 5 leukaa, 10 punnerrusta ja 15 kyykkyä. Treeni kuullosti alkuunsa suht helpolta, mutta noiden liikkeiden toistaminen 12 minuutin ajan ilman taukoja osoittautui yllättävän haastavaksi. Lopussa olinkin aika paskana, mutta fiilis mikä treenistä jäi, oli positiivisesti erilainen.
A: Ensimmäinen kosketus CrossFittiin itsellä oli muutama vuosi sitten kun luin artikkelin Porilaisesta palomiehestä kuka oli voittanut tittelin: World fittest human. Siis mitä helvettiä!? Miten joku voi määritellä jonkun olemaan “Maailman kovakuntoisin ihminen” Ihmetyksen määrä oli suuri, varsinkin kun ottaa huomioon että kyseinen henkilö oli Suomalainen. Australiaan muutettuani päätin ruveta harrastamaan kyseistä lajia, koska perinteinen rautojen kolistelu ei jaksanut enää kiinnostaa.
Keväällä 2012 oli meidän iloisen jälleennäkemisen aika Bangkokissa, muutaman huuruisen Chang -oluen jälkeen aloimme jauhaa enemmän tulevasta ja siitä mitä molemmille oli edellisen 10 kuukauden aikana tapahtunut. Noin kuuden petollisen Changin jälkeen päätimme, että tulevana syksynä olisimme elämämme parhaassa kunnossa.
A: Kesä meni liiankin nopeasti, mutta into treenamista kohtaan vain kasvoi ja kasvoi. Jo heinäkuun loppupuolella olinkin valmis lähtemään takaisin Austraaliaan tarkoituksenani treenata itseni vielä jopa kovempaan kuntoon (mikäli se oli edes mahdollista) 
Tutkiessani Austraalian CrossFit skeneä ponnahti silmille näkymä mahdollisuuksista reenata hieman lähempänä. Kun yhdistetään kaksi rakasta harrastusta: pubikulttuuri ja CrossFit jäi kartalle enää yksi maa.
J: Jatkuva avautuminen oravanpyörästä sai vaimoni yhtenä iltana hienovaraisesti kehoittamaan: “Mitäs jos muuttaisit sinne Irlantiin sen Antin kanssa”. Muutaman kuukauden päästä huomasinkin, että rustaan tätä blogia Antin kanssa Dublinin keskustassa.
